Pimeää marraskuuta

Marraskuu on taatusti vuoden pimein kuukausi. Aamulla kun herää ja alkaa työn teon, on pimeää. Illalla kun lopettaa työnteon, on pimeää. Välillä kun katson ikkunasta, ei mitään näe. No, sentään päivällä vähän. Silloin oikein hätkähtää, että nythän asumme (taas) eri paikassa. Lokakuussa muutimme Pudasjärvelle ja täytyy sanoa että olenpahan alkanut viihtymään täällä, vaikka ennen aina tuntui etten millään halua Pudasjärvelle. Se niin tuntui etteihän täällä ole mitään. Mutta kyllä kaikki tarvittava löytyy. Patisi että ratsastuntunteja ei näköjään saa täällä. Katkaisin tuntini Oulussa ja sen verra npitkä matka sinne on, ettei ehdi oikein päivää kuluttaa ratsastuksen vuoksi. Siinä menisi matkoineen noin 5 tuntia, kun käy yhden tunnin ratsastamassa. Mutta voipa käydä niin että ruikutan tuntini takaisin. Juuri kun uskalsin alkaa laukkaa mennä, niin piti tunnit lopettaa.

Varmaan on niin että seuraavan kerran kun päääsen hevosen selkään niin taas mennään vain käyntiä… Olen minä niin arkajalka.

No, pitääpi katsoa.