Olemme nyt asuneet reilun vuoden Pudasjärvellä viime vuoden syksyllä Oulusta tapahtuneen muuton jälkeen. Talon ympäriltä olen kaatanut seitsemän suurta petäjää ja tehnyt ne polttopuiksi ja on suurelta osin jo poltettukin. Eila sai hyvälle alulle pihan laittamisen eli minun tehtäväni oli aina kaivaa kuoppia ruusuille, muille kasveille ja pensaille. Saimme myös toukokuussa olleen 60-v merkkipäivälahjana kaksi omenapuuta, jossa toisessa oli jo muutama omenakin.

Monet ystävät ja sukulaiset kävivät onnittelemassa, vielä kiitos siitä. Oli myös kaikille pudasjärvisille lehdessä ilmoitettu avoimien ovien päivä, jolloin kaupungin, seurakunnan, eri järjestöjen ja yhdistysten sekä yritysten edustajia vieraili päivän kuluessa. Olikin oikein aurinkoinen päivä, joten pihalle kaiken varalta pystytetyssä teltassa ei juurikaan tarvinnut oleilla.

Pudasjärvi-lehtemme (www.pudasjarvi-lehti.fi) on työllistänyt meitä tosi paljon, sillä olemme pyrkineet olemaan paikkakunnan tapahtumissa ja elämässä täysillä mukana yhdessä 3-5 työntekijöiden kanssa. Olen liittynyt myös muutaman yhdistyksen jäseneksi ja joku hallituspaikkakin on tullut sen myötä. Myös seurakuntaan on löytynyt yhteys. Olin yhtenä sunnuntaiaamuna mm. kirkkoväärtinä ja seurakunnan joululehteen kirjoitin johdatuksesta yrittäjän elämässä.

Kansalaisopistossa olen vastuuhenkilönä turistiopaskoulutuksessa.

Pudasjärvi-lehden ja toisen yrityksen VKK-Media Oy.n työtilat ovat kotimme yhteydessä. Kesästä lähtien olemme tehneet hieman remonttiakin ja työtilat tulevat yhtenäisemmiksi joulun jälkeen.

Oulussa on säilynyt edelleen ”kotipaikka” VKK-Medialla, jonka puitteissa teemme lehtiä, hakemistoja ja muita painotuotteita yhteistyössä eri yrittäjäyhdistysten, lionsklubien ja muiden järjestöjen kanssa.

Koko vuoden olemme saaneet olla terveitä, josta voi olla vain kiitollinen. Ylipainon kanssa olen kamppaillut ja tulen kamppailemaan. Viime kuukaudet ovat olleet alenevaa, mutta tiukassa ovat kilot. Kuntoilusysäyksen sain alkusyksystä painonhallinta- ja kuntopiiristä, joka jatkuu edelleen viikoittain.

Vanhimman tyttäreni Lean perheessä lasten lapset Aino ja Nooa täyttivät vuoden ja kolme vuotta syksyllä. Eeva tytär jatkaa Vaasan kaupungilta nuoriso-ohjaajana ja asuu Vesan kanssa edelleen Laihialla. Joonalla on riittänyt töitä Nokialla Salossa. Viimeksi siellä käydessäni hän voitti minut keilauksessa. Eilan tytär Ani on viihtynyt Lapissa jo toista vuotta. Eilan toinen tytär Ritva asuu miehensä Olli Väisäsen kanssa edelleen Keravalla ja jatkaa opiskeluaan Helsingin yliopistossa. Hän kävi keväällä kolme kuukautta Islannissa, jossa työskenteli hevosten parissa. Eila pistäytyi myös siellä kesällä ja tulivat yhtä matkaa takaisin. Eilan pojanpoika, 12-v täyttänyt Mikko vierailee usein viikonloppuisin täällä Oulusta.

Kesällä tein talveksi puita tyttärelle Kajaanissa ja täältäkin olen saanut uusia metsäpalstoja, joissa on saanut käydä kuntoilemassa.

Keilailussa olen edelleen Jummien –joukkueessa ja meillä oli loppukesästä mukava viikonloppuleiri Kuusamossa. Pidin siellä sienikurssiakin, samoin täällä Pudasjärvellä tuttavaryhmälle.

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät olivat Seinäjoella ja Lionsliiton vuosikokous Vaasassa, joissa olimme mukana. Myös perinteisessä yrittäjien puheenjohtajien laivaristeilyllä Tukholmaan olin toimittajana mukana.

Lions toiminnassa olen ollut Oulun Raatti klubissa ja elokuusta lähtien Pudasjärven klubissa. Suomen Leijona lehden toimitusneuvoston jäsenyyteen on kuulunut useita mielenkiintoisia kokoustilanteita eri puolilla Suomea.

Syntymäpitäjässä Tuusniemellä vierailut ovat jääneet vähiin. Pari yötä olin äidin luona kesämökillä savottakeikan aikana velimiehen Joukon kaverina.  

Facebookissa on kavereita ja yrityksemme kotisivuilla www.vkkmedia.fi henkilökohtaisen blogin kirjoittaminen on tarkoitus jälleen aloittaa, joten sieltä kotisivujen kautta voi käydä katsomassa kuulumisiamme sekä myös tekemämme lehdet. www.pudasjarvi-lehti.fi näkyy joka viikko uusi Pudasjärvi-lehti. Mukava olisi saada palautetta nettisivuilla kävijöiltä.

Jouluajan vietämme täällä Pudasjärvellä. Tammikuussa on haaveissa viikon loma joko kotimaassa tai ulkomailla.

Sähköposteja, kirjeitä, kortteja ja muita viestejä olisi mukava saada ja tervetuloa myös käymään!

Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta kaikille ja kiitämme yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta!

Heimo Turunen ja Eila Lahtinen

Korpitie 6 93100 Pudasjärvi p. 0400 385 281

vkkmedia@vkkmedia.fi

www.vkkmedia.fi tai www.pudasjarvi-lehti.fi

Heimo Turunen 60v: Lehtiyrittäminen toi Pudasjärvelle

Pitkän linjan lehtiammattilainen, Pudasjärvi-lehden päätoimittaja Heimo Turunen täyttää keskiviikkona 25.5. 60-vuotta.

-Perustin ensimmäisen yrityksen valokuvausliike Kuva-Eliaksen 20-vuotiaana Tuusniemelle Pohjois-Savoon, josta olen syntyisin, joten yrittäjävuosia on kertynyt 40 vuotta. Toimittajan työhön perehdyin toimiessani Koillis-Savo –lehden vt. päätoimittajana noin vuoden ajan -70 –luvulla.

Puolanka-lehden omistajana ja päätoimittajana Turunen toimi vuosina 1985-1997 ja lähes yhtä pitkän ajan myös Juoksupoika –lehden kustantajana Muhos-Utajärvi-Vaala –alueella. -90-luvulla Turunen vastasi myös Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien lehden tekemisestä viisi vuotta.

Vuosituhannen vaihteesta lähtien Turunen on yhdessä avopuolisonsa Eila Lahtisen kanssa toimittanut ja tehnyt Oulussa asuessaan VKK-Media Oy:n puitteissa eri yhdistysten lehtiä, palveluhakemistoja ja muita painotuotteita sekä valokuvaustoimintaa siinä ohella.

Pudasjärven Yrittäjien markkinalehteä Heimo Turunen ja Eila Lahtinen ovat tehneet vuodesta 2002 lähtien, LC naisklubi Hilimojen Hyvän Olon Messulehteä vuodesta 2008 lähtien sekä LC Pudasjärven kustantaman Pudisluuria kolmen vuoden välein.

Pudasjärvellä tuntui olevan tarvetta joka talouteen menevälle kaupunkilehdelle. Niinpä Heimo Turunen ja Eila lahtinen tekivät rohkean päätöksen vuonna 2008 syksyllä ja perustivat Pudasjärvi-lehden. Aluksi lehti ilmestyi muutaman viikon välein, vuoden 2009 alusta lähtien joka toinen viikko ja elokuusta 2009 lähtien keskiviikkoisin joka viikko.

Lehti on kehittynyt nopeasti ja se johti viime vuoden lokakuussa omistajapariskunnan Turusen ja Lahtisen muuttoon Pudasjärvelle asumaan. He ostivat omakotitalon Kurenalan Honkasenkankaalta kauppiaspariskunta Piipposilta. Talo on entinen eläinlääkärin talo, jossa siivessä oli aikoinaan myös vastaanottotilat. Niinpä oli luontevaa, että samoihin tiloihin on sijoittunut myös Pudasjärvi-lehden työtilat, jossa työskentelee tällä hetkellä omistajien lisäksi viisi työntekijää.

Kolmen lapsen isä ja kahden lapsenlapsen isoisä Heimo Turunen harrastaa muun muassa keilailua, joten hän haaveilee keilahallin saamiseksi Pudasjärvelle. Lionstoiminnassa Turunen on ollut pitkään sekä Yrittäjäjärjestön toiminnassa. Tällä hetkellä Turunen kuuluu myös Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallitukseen.

-Päiväkirjaa olen kirjoittanut joka päivä jo yli 10 vuoden ajan. Tekstiä on tietokoneen muistissa jo niin paljon, että niistä saisi monta kirjaa. Eläkepäivinä saattaa jopa omaelämänkerta ilmestyä, toteaa Turunen, joka on Pudasjärvellä asuessaan liittynyt useiden yhdistysten jäseneksi.

-Tavoitteenani on olla aktiivisena rivijäsenenä.

 Merkkipäivän kunniaksi Korpitie 6:ssa on avoimet ovet ja kahvipannu kuumana perjantaina 27.5. klo 10-15.

Asko Kurki

Heimo Turunen 60-v: Virtaa riittää

Avoimen ovien päivä ja 60-vuotisjuhlat toivat Pudasjärvilehden päätoimittaja Heimo Turusen ja puolison Eila Lahtisen kotitaloon, jossa toimii myös lehden työtilat, vierailijoita kahden päivän ajan viime perjantaina ja lauantaina 27-28.5. Hämmästelyn aihetta riitti, mihin kaikkeen miehellä yhä vain virtaa riittää.

Pudasjärven kaupungin juhladelegaatio kurssi- ja osastosihteeri Tuula Haverinen kansalaisopistosta, kehittämisjohtaja Mikko Kälkäjä ja opetus- ja sivistystoimenjohtaja Juha Valta totesivat, että kaupungin kehityssuunnitelmiin merkkipäivänviettäjänä hankkeet istuvat kuin tilattuna.

– Juuri tällaista kaupunki on tarvinnutkin - uutta yrittäjyyttä ja ennen kaikkea uusia työpaikkoja, delegaation jäsenet kiittelivät.

Heimon mielestä työ hänen perustamassaan Pudasjärvilehdessä ei aina edes tunnu työltä, niin mukavaa sitä on ollut tehdä, ja niin mukavaa yhteistyö eri tahojen kanssa on ollut.

Laaja-alaisuus yllätti

Monelle syntymäpäiväjuhlien vieraalle oli yllätys, kuinka laaja-alaista ja monipuolista työtä Pudasjärvilehden toimituksessa Korpitie 6:ssa tehdään. Itse asiassa koko Pudasjärvilehteä ei olisi olemassakaan, ellei alkuvaiheessa olisi toinen yritys VKK-Media Oy ollut liikkeellepanevana voimana. VKK-Media tekee yhteistyössä Pudasjärvi-lehden kanssa edelleen lehtiä ja muita painotuotteita Oulussa ja ympäristökunnissa sekä Kainuussa.

Nyt liki kolmevuotiaan Pudasjärvilehden perustamisvaihe on jo takana. Lehti näyttää paikkansa ansainneen, ja on jo vakiinnuttanut toimintansa. Ihan viime aikoina yritysten henkilökuntaa on lisätty niin, että työntekijöiden määrä oli useille kävijöille yllätys. Viisi palkattua ja yrittäjäpariskunta Heimo Turunen ja Eila Lahtinen tekevät yhteensä seitsemän vakituista. Lisäksi töitä lehdelle tekevät monet avustajat, yksi heistä etätoimituksessa Etelä-Suomessa. Pudasjärven mittakaavassa Pudasjärvilehti on jo melkoinen yritys.

Avustajille kiitos

Jo lähes kolmen vuoden ajan Pudasjärvilehti on ilmestynyt joka kotiin ja työpaikoille joka viikko. Eila ja Heimo ovat tehneet työtä sen eteen niin, että tuntui kuin heidän vuorokaudessaan olisi tunteja enemmän kuin tavallisen ihmisen kalenterissa.

Suurimman kiitoksen lehden kehittämistyöstä Heimo antaa laajalle avustajajoukolleen.

– Avustajien merkitys on suuri. Pudasjärvilehden tienavaajia ovat oikeastaan olleet avustajat. Se on ollut meillä yksi erittäin suuri voimavara lehdessä, Heimo painottaa.

Lehti on tukevasti kotiseudussa kiinni.

– Aiheita riittää niin paljon, että koko ajan lehtien sivujen määrä on kasvanut, koska ajankohtaisia juttuja on niin runsaasti.  Meillä on semmoinen periaate, että ensin lehteen pannaan avustajien jutut, ja sitten jos tilaa on, niin omat toimituksen jutut, Heimo paljastaa.

Juhlapäivänäkin lehden toimittaja ja kuvaaja oli suuren osan päivästä juttumatkalla kylillä jossakin päin Pudasjärveä. Kun lehden paikallisuus on vahva, niin mainostajat arvaavat, että lehteä luetaan tarkkaan. Silloin myös mainokset huomataan.

Vaan on se mies ihan eri maata. Kun toiset vähentävät kierroksia jo viiskymppisestä alkaen, niin Heimon harrastuksissa miehen ikä ei näy.  Paljon hän ehtii töitä tehdä, mutta raskaat ovat hänellä huvitkin: maratonin juoksu on tavoitteena ja metsäpalsta polttopuiden kaatamista varten pitäisi löytyä Pudasjärven läheltä. Maraton näyttää olevan helpommin ratkaistu, mutta se metsäpalsta metsurin töiden harrastamista varten kuntoilumielessä lähellä Kurenalusta on vielä etsimisessä.
Esko Leipälä

Kaikki alkoi Heikki Haavikon ollessa Syötteellä talvella 1997. Hänellä oli laskettelukeskuksessa tavalliset metsäsukset auton katolla. Paikalle sattui muutama nuori, jotka katselivat suksia ihmeissään ja naureskelivat moisia suksia. Vaan eipä naura enää, sillä umpihankihiihdon MM-kilpailut kisataan 11-13.2 tänä vuonna jo neljännentoista kerran.

-Viisikymmentä ensimmäisenä ilmoittautunutta lähtee kisaan jo perjantai-iltana. Kilpailijat yöpyvät kaksi yötä metsässä, kun normaalit kilpailijat vain yhden yön. Järjestelyistä johtuen perjantaille voimme ottaa vain 50 nopeinta ilmoittautujaa, tulijoita olisi ollut kyllä paljon enemmän, kertoi kilpailun johtaja Heino Ruuskanen

Umpihankihiihdon osallistujarekisteri lähestyy jo 2200 eri osallistujan määrää. Kilpailukanslia Marko Koivulan johdolla odottaa jo innostuneena kilpailijoita ottamaan vastaan omat kisamateriaalit. Kanslia koostuu tulevana vuotena viime vuoden tapaan reilusta kymmenestä vapaaehtoisesta talkoolaisesta. Kolmen pudasjärveläisen lisäksi kansliaan talkootöihin tullaan Vilppulasta, Espoosta, Helsingistä, Tampereelta, Kajaanista, Oulusta ja Rovaniemeltä.

Entisiä ja uusia mukana

Umpihankihiihdon MM-kisoihin osallistuu tänäkin vuonna reilut kolme ja puoli sataa osallistujaa

-Tärkeää kisojen tulevaisuuden kannalta on se, että tapahtuma kerää joka vuosi reilut sata uutta kisaajaa ja entisiä pysyy mukana. Tänäkin vuonna leivotaan kymmenen uutta Umpihankineuvosta entisten yli 40 neuvoksen joukkoon eli umpihankihiihtoneuvoksen arvonimen saa kun on osallistunut kymmenen kertaa kisoihin. Ulkomaalaisia osallistujia on tänä vuonna Saksasta, Belgiasta ja Englannista. Pudasjärvisiä hiihtäjiäkin on useita kymmeniä eri joukkueissa ja on pudasjärvinen Pienkonehuolto Keskiaho, jossa hiihtää äiti ja pojat sekä isä Jarin veli Pekka Keskiaho Tampereelta. Puhoskylän joukkueessa on kolme pudasjärvistä; Veli Hyttinen, Olli Ihme ja Eero Hyttinen ja Ohtosen joukkueessa kaikki jäsenet Eero Honkanen, Pekka Laakkonen ja Pentti Kaijala ovat pudasjärvisiä. Yksilökilpailijoita on parikymmentä, jotka kaikki ovat ympäri Suomea sekä Belgiasta ja Englannista.

Yleisöystävällisyyttä parannettu

Umpihankihiihtoa voi seurata kotisohvalta internetin välityksellä. Netistä löytyy tapahtumanjärjestäjien kotisivulta ohjeet kuinka voit seurata paikannuslaitteiden avulla kilpailijoiden liikkumista maastossa. Paikannuslaite asennetaan jokaiselle joukkueelle ja yksilökilpailijalle, joka mahdollistaa kilpailun seurannan internetin välityksellä ympäri maailman. Kilpailun edistymisen seuraaminen on mahdollista myös Kurssikeskus Syötteessä sijaitsevan kisakeskuksen isolla valkokankaalla. Tapahtumassa teknisen toteutuksen tekee Tracker Oy, kertoo kilpailunsihteeri Marko Koivula

Paikannuslaite on tapahtumajärjestäjien työkalu turvallisuuden lisäämiseksi. Kilpailijoiden turvallisuus paranee eksymis- tai loukkaantumistilanteessa, kun voidaan suoraan paikantimen avulla löytää kohde nopeasti ja vaivattomasti, riippuen keliolosuhteista. Tapahtuman turvallisuuspäällikkö voi seurata kilpailijoiden liikkeitä tietokoneelta ja tarvittaessa etsinnän käynnistyessä myös puhelimella, kertoo Koivula

autolla yhteiskuljetus, eikä sinne voi mennäkään omilla kyydeillä. Tosin hankalaa olisi mennäkin, sillä yöpymispaikan sijainti on etukäteen suuri salaisuus.

Haasteellinen keli

Lunta Syötteen maastossa on 75-80 cm. Keli on tänä vuonna kisojen historian vaikein, koska ei ole ollut yhtään suvea ja sukset uppoavat syvälle lumeen. Etukäteistietojen mukaan, jotkut jopa kokeilevat siteiden siirtämistä hieman kannan suuntaan. Kokeneen hiihtäjän mukaan tämä ei kuitenkaan auta hangessa etenemistä.

-Siteiden paikka on vakiintunut sentin tarkkuudella, eikä sitä kannata missään nimessä muuttaa.

Järjestelytehtävät vaativat työpanoksen yli 200 talkoolaiselta, joita on tulossa ympäri Suomea. Esimerkiksi sunnuntaina jokaisella joukkueella on järjestäjien puolelta perässähiihtäjä tuomarioikeuksin ja velvollisuuksin. Hän valvoo, että jokainen joukkue hiihtää sunnuntain osuuden reilut seitsemän kilometriä umpihangessa. Jos tästä poiketaan tai muuten rikotaan sääntöjä, perässähiihtäjällä on velvollisuus hylätä joukkueen suoritus.

Heimo Turunen

Yrittäjien puheenjohtajien neuvottelupäiviltä 6.-8.2 kirjoitin matkakertomuksen, joka on samalla lehtijuttu päivistä.

Työurien pituuden lisääminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen, yrittäjien edunvalvonta, yrittäjäjärjestön panostaminen jäsenpysyvyyteen, nuorien yrittäjien huomioiminen sekä kuntien ja yrittäjien väliset asiat nousivat keskeisenä esille Suomen Yrittäjien puheenjohtajien laivaseminaarissa 6.-8.2. Helsingistä Tukholmaan ja takaisin. Tapahtumaan osallistui reilut 450 henkilöä paikallisyhdistyksistä, alue- ja toimialajärjestöistä, Suomen Yrittäjistä ja yhteistyökumppani Fenniasta.

Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemen juontamassa Yrittäjyys kantaa Suomea -puoluevaikuttajien paneelissa olivat mukana pääministeri Mari Kiviniemi, valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner.

Yrittäjiä kiinnosti yritys- ja osinkoverotus, jossa Katainen piti hyvänä laajaa veropohjaa. Hän kertoi Kokoomuksen tavoittelevan 29.1 julkistetun kannanoton mukaan yhtiöverotushyvitysjärjestelmän palauttamista, jonka Kiviniemi tyrmäsi. Panelistit kertoivat, että Keskustan ja Kokoomuksen verolinjausten avaukset julkistetaan lähiviikkojen aikana. Yleisön joukosta esitetyssä kysymyksessä toivottiin verottajalta jotain palkkiota tai hyvitystä niille, jotka hoitavat verot ajallaan. Kun se ei ollut panelistien mukaan mahdollista, kysyjä toivoi verottajan lähettävän edes joulukortin kiitokseksi yrittäjien suuresta työstä verojen kerääjinä.

Jungner sanoin kannattavansa Suomen Yrittäjien ehdotusta siitä, että uuden työntekijän koeaikaa nostettaisiin nykyisestä neljästä kuukaudesta. Hän oli huolissaan valtion suuresta velasta, joka pitäisi hoitaa talouden kasvulla, valtion säästöillä ja verojen korotuksilla.

Valtion talouden kunnossapitämiseksi Kiviniemellä oli keinoina julkisen talouden menojen kasvuvauhdin pysäyttäminen, maltilliset palkkaratkaisut, Suomen velkaantumisen pysäyttäminen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja kuntaliitoksiakin on vielä Kiviniemen mukaan tulossa.

Kataisen mukaan Suomi on saatava maaksi, jossa kannattaa investoida ja työllistää. Valtio on elvyttänyt voimakkaasti, mutta se on johtanut valtion velan huomattavaan kasvamiseen. Tulevia valtion haasteita ovat julkisen talouden vajeen paikkaaminen menoja leikkaamalla, joitakin veroja korottamalla, julkisen sektorin työn tehostamisella ja ihmisten työurien pidentämisellä.

Myönteistä palautetta edunvalvonnasta

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna kertoi kolme kuukautta puheenjohtajana kiertäessään saaneensa myönteistä palautetta yrittäjäjärjestön toteuttamasta edunvalvontatyöstä. Monilla pienyrittäjillä on ollut huoli alv:n korotuksesta, joka työvoimavaltaisille yrityksille olisi vaikea pala niellä. Simolinna lupasi, että asia tutkitaan ja lasketaan tarkasti eri mallit.

-Aktiivinen toiminta tuo yrittäjät yhteen, totesi Simolinna ja mainitsi esimerkkinä Keski-Suomen yrittäjäjuhlan, jossa oli 1300 osallistujaa. Hän myös sanoi havainneensa, että tilaisuuksien osallistujissa on ollut paljon nuoria yrittäjiä.

Naisyrittäjät jäseniksi

Järjestöpäällikkö Petri Rajaniemi selvitti työn alla olevaa Suomen Yrittäjien kehittämisohjelmaa ”Yrittäjyys – mihin suuntaan”. Selvityksen alla on, ketkä yrittäjäryhmät ovat potentiaalisia muun muassa jäsenhankinnan kannalta. Rajaniemen selvitysten mukaan yrittäjyys kiinnostaa nykyisin korkeakoulutettuja nuoria naisia, jotka aikaisemmin ovat olleet yrittäjyydestä vähiten kiinnostuneiden joukkoa. Naisten osuus paikallisyhdistysten puheenjohtajina on myös nousussa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus kertoi Suomen hallitusohjelmassa olevan hyvin SY:n tavoitteeet, mutta hallitus ei ole noudattanut ohjelmaansa muun muassa talouskriisin johdosta. Tavoitteena onkin hallituksen ohjelman täytäntöönpano ja ”Yrittäjyys kantaa Suomea” kantavaksi ajatukseksi uuteen hallitusohjelmaan. Yhtenä tavoitteena on yksinyrittäjän aseman huomioiminen yleisesti lainsäädännössä muun muassa siten, että ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen sisältyisi vuoden koeaika.

Eväitä kansantulon ja työllisyyden nostamiseen

Ruotsin valtiovarainministeriön suhdanneinstituutin tutkija Juhana Vartiainen evästi suomalaisia yrittäjävaikuttajia teemoilla, mikä lisää pysyvästi työllisyyttä ja kansantuloa.

-Työn verotusta tulee alentaa ja työhön liittymättömiä veroja sekä kiinteistöveroa kiristää. Eläkeiän nostaminen on tärkeää, työttömyysturvan tasoa ja kestoa on tarkasteltava kriittisesti, ammatillista ja alueellista liikkuvuutta on lisättävä, työnvälitystä tehostettava ja työperäistä maahanmuuttoa edistettävä. Monet näistä päätöksistä ovat ikäviä ja vaikeita toteuttaa ja koskaan niillä ei tunnu olevan oikea aika. Edellä mainitut asiat tulisikin ottaa poliittisiksi ohjelmiksi, työhulluksikin kutsuttu Vartiainen opasti luennossaan.

-Yritysvaikutusten arviointi on välttämätön kuntien päätöksenteossa, totesi elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen Suomen Yrittäjistä.

-Suurimmalla osalla kunnissa tehtävistä päätöksistä on vaikutuksia myös yritysten toimintaedellytyksiin. Vaikutusarvioinnit ovat edellytys tulokselliselle politiikalle, mainitsi Janne Pesonen. Hän kertoi samalla, että jatkuvasti tehdään yhä useammissa kunnissa päätöksiä yritysarvioinnin toteuttamisesta. Samasta aiheesta puhunut Päijät-Hämeen toimitusjohtaja Outi Hongisto näki yritysvaikutusten arvioinnin tärkeimpänä tavoitteena olevan kuntien sitoutuminen uuteen ajattelutapaan ja sen ulottaminen kuntayhtymiin, liikelaitoksiin ja maakuntaliittoihin.

Paikallisyhdistyksiä palkittiin hyvästä toiminnasta

Vuoden 2010 paikallisyhdistyksiä ovat Tenonlaakson Yrittäjät, Humppilan yrittäjät, Keuruun Yrittäjät ja Kouvolan Yrittäjät. Vuoden toimialajärjestö –palkinnolla huomioitiin Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry.

Alle 50 jäsenen sarjassa palkittu Tenonlaakson Yrittäjät on Suomen pohjoisin paikallisyhdistys, joka saavutti jäsentavoitteensa ja joka tekee hyvää yhteistyötä kunnan kanssa.

50-100 jäsenen yhdistysten joukosta palkittu Humppilan Yrittäjät on onnistunut saamaan uusia jäseniä eronneiden tilalle. Järjestäytymisaste oli 53 prosenttia.

Keuruun Yrittäjissä on yhdistyksen jäseniä vaikuttamassa useissa kunnan toimikunnissa ja muissa elimissä. Yhdistys on panostanut tiedottamiseen ja kotisivuihin.

Kouvolan Yrittäjät huomioitiin sarjassa yli 250 jäsenen yrittäjäyhdistykset. Yhdistys on kaupungin kuntauudistuksen jälkeen edistänyt aktiivisesti alueen paikallisyhdistysten yhteistyötä. Tiedotustoiminta on järjestelmällistä ja hyvin suunniteltua.

Vuoden toimialajärjestö –palkinnolla huomioitu Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Liikevaihdon ja työllistävyyden mukaan mitattuna edustavuus on 95 prosenttia sähköistysalasta. Se on yksi Suomen Yrittäjien 53 toimialajärjestöstä. Vuoden toimialajärjestö valittiin nyt kolmannen kerran.

Osallistujat kokoontuivat myös aluejärjestöjen omiin palavereihin, joissa pohdittiin kunkin alueen ajankohtaisia asioita. Uusille puheenjohtajille, joita mukana yli 50, annettiin ohjeita tehtävän hoitamiseen ja innostettiin osallistumaan POMO-koulutukseen. Uutena ohjelmassa oli usean eri paikallisyhdistyksen puheenjohtajien puheenvuorot omien paikallisyhdistysten toiminnasta, josta osallistujat saivat hyviä eväitä kotiin viemisiksi.

Siis sunnuntai aamulla Oulusta lentokoneella Helsinkiin, sitten pari päivää laivalla ja tiistaina iltapäivällä takaisin Pudasjärvelle sorvin ääreen tekemään risteilystä lehtijuttua, jonka toimittelen ympäri Suomea Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen omiin lehtiin.

hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli vieraillen kaupungin vieraana päivällä, pistäytyi Taivalkoskella iltapäivällä ja oli illalla kaupungintalolla, jossa oli kuutisenkymmentä kuulijaa. Vakuuttavasti ja rauhalliseen tapaansa Tölli kertoili ja vastaili yleisön kysymyksiin koskin niin paikallista kuin valtakunnallisiakin asioita. Hänellä näyttää olevan vahva kannatus myös Pudasjärvellä. Aikaisemmin täällä ovat vierailleet mm. haukiputaalainen kansanedustaja Mirja Vehkaperä.

Paikallisella ehdokkaalla Paavo Tihisellä on ensimmäinen ilmoitus huomenna ilmestyvässä Pudasjärvi-lehdessä ja toinen pudasjärvinen ehdokas Kari Tykkyläinen on laittanut ahkerasti uutta materiaalia youtubesssa. Hänellä on siellä tuhat lyhyt filmiä ja vuoden vaihteessa hänellä ylittyi 10 miljoonan katselijan raja. Katselijat ovat suurelta osin ympäri maailmaa, mutta varmaankin joukossa on myös suuri joukko entisen Oulun läänin vaalipiiristä. Ahkeraa työtä ja panostuksia näyttää vaativan tuo kansanedustajaehdokkuuskin, jos tämä yrittäjyyskin on vaativaa ja kovin työteliästä!

Urheilurintamalla on ollut suomalaisilla vastoinkäymisiä, kun Larinto loukkasi itsensä mäessä ja nyt pujottelussa menestynyt Sanni Leinonen käveli tv:ssä kyynärsauvojen avulla ja Kalle Palander yrittää paluuta loukkaantumisen jälkeen. Kärppien heikko menestys on outoa, mutta kai lisännee lajin mielenkiintoa, jos otetaan koko Suomi huomioon - kun muutkin pärjäävät. Piristys ja myönteinen yllätys on ollut kainuulaisen Kaisa Mäkäräisen menestyminen ampumahiihdossa sekä nuorten naishiihtäjien nousu eliittihiihtäjien joukkoon. Minulle tuntemattomassa lajissa lumilautailussa Petja Piiroisen MM-kulta big airissa oli mukavaa kuultavaa.

Itsellä urheiluharrastus on ollut peruskuntoilussa, kun olen tehnyt valtavan pinon puita pinoon rekkakuormallisesta rankoja, josta enää rippeet ovat jäljellä. Jos ehtisin yhden päivän olla rankakasalla, homma olisi selvä. Painon pudottaminen on myös mennyt mukavasti, yli 5 kiloa on miinusta joulukuun alusta lähtien. Nyt on tarkoitus aloittaa lenkkeily tavoitteena maratonin juoksu alkusyksystä.

Pudasjärvelle meidät toi työ, kun meidän Pudasjärvi-lehti juoksutti niin paljon Oulun ja Pudasjärven väliä, että ratkasaimme asian ostamalla Pudasjärveltä talon ja ihan tässä muuten viihtyy, paitsi että Oulusta on ikävä niitä palveluja mitä ei täällä ole. Ei siis ole elokuvia, tansseja vain lauantaina, en pääse ratsastamaan, vaikka täällä on koulu missä koulutetaan ratsastuksen ohjaajia. Kaipa ne opettavat toisiaan. Resurssit eivät ilmeisesti riitä meihin tavallisiin pulliaisiin. Harmittaa kun sanoin ratsastustuntini Oulussa irti. Mutta toisaalta se olisi vienyt viisi tuntia yksi ratsastustunti matkoineen kaikkineen. Ei tunnu oikein löytyvän aikaa, pitänee jotain yrittää kehitellä.

Hiihtänyt en ole tälle talvelle vielä kertaakaan. Eipä ole kyllä luntakaan juurikaan. Nyt kun vähän satoi lisää, niin kuulin että jossain on latu ja hiihtäjiäkin on nähty… Syötteellä olisi kyllä, ei mitenkään paljon, mutta puut olivat kyllä aikamoisen lumitaakan alla kun kävimme uutta vuotta vastaanottamassa Syötteellä.

Studiosalamalaitteet olivat olleet muovilaatikossa autotallissa pitkän aikaa. Niitä esille ottaessani mieleen muistui lukuisat kuvaustilanteet ja -matkat ympäri Suomen nuoruusiässä. Olin todella innokas kuvaaja ja tuttavat ja sukulaiset kutsuivat kuvaajaksi mitä erilaisimpiin tilaisuuksiin. Kuljetin hengellisillä kesäjuhlilla myös laboratoriota mukana ja valmistettiin kuvat paikan päällä sekä oli kuvien myyntiin telineet, joista ihmiset saivat ostaa mielensä kuvat. Eli päivät kuvasin ja yöt valmistettiin kuvia. Nuorena jaksaa ja oli intoa. Jotain samaa intoa koin, kun kokosin salamat tehtaalla ja aloin kuvata. Olen harkinnut studion laittamista tänne ja sille näyttäisi olevan tarvettakin. Yksi mutta vain on, mistä otan ajan kuvauksiin, kun nytkin on jo aika tiukilla. No, jospa saisi sopivan toimittajan töihin, sopivalle markkinointihenkiselle henkilölle olisi paikka täällä tarjolla. Se helpottaisi suuresti työtaakkaani, joka tuntuu joskus olevan liian suuri tällä hetkellä. Kuntoa ja terveyttä on kuitenkin riittänyt ja yrittämisen mieli on myös korkealla, kun kehitämme lehteä ja aloitamme Uutta Vuotta.