Tuusniemellä käynti, Ritvan 22-v synttärit ja jouluaatto

Kävin lauantaina ja sunnuntaina joulumatkalla Tuusniemellä, jossa auton vuoksi tuli moni vaiheita. Kävin kahvilla Matin ja Liisan asemalla Lapinlahdella, kun tyttäreni Lea ja Lasse sattuivat samaan aikaan menemään Kajaanista Helsinkiin jouluksi Espanjaan suuntautuneelle matkalle. Autoni ei lähtenytkään käyntiin monista yrityksistä huolimatta (polttoaineen jäänestot, hinaaminen). Jätin auton siihen ja läksin Lean ja Lassen kyydissä Toivalan Essolle, josta minut kävivät hakemassa Tuusniemelle sisareni Maija ja Paavo. Siinä mennessä vasta muistin, että olisihan se ollut lumihiutale, josta olisi voinut apua pyytää. No, se jäi sunnuntaiaamuun. Hyvin nukutun yöni jälkeen kummipoikani Pasin huoneessa aloitin soittelemisen. Sain numerotiedustelusta Tiepalvelun päivystysnumeron, josta taas sain päivystävän korjaamon Kari Hyvösen numeron Iisalmesta. Sieltä sain hinausauton numeron ja siitä asiat alkoivat rullaamaan. Hinausfirmasta lupasivat toimittaa auton korjaamolle Iisalmeen ja avata samalla ovenkin, koska siinä tohakassa avaimet vielä jäivät sisään.

Iltapäivällä kuitenkin kuulin, että autossa on mahdollisesti bensapumppu rikki, koska ei tule bensaa ja näin Punto jäi joulun viettoon korjaamolle. Kaverini Väinö Happonen läksi autolla viemään minut Iisalmeen ja siitä pääsin Eilan tyttären ja hänen miehensä Ollin kyydissä kotia, kun olivat tulossa Helsingistä meille joulua viettämään.

Tuusniemellä oli mukava jutella sisareni ja Paavon kanssa kuulumisia. Puolilta päivin siirryin Maijan kyydillä äidin luo aterialle, jossa oli myös sisareni Hilja, Aulis ja pojan tyttäret Veera ja Oona, veljeni Joukon tyttäret Eija ja ½ vuoden ikäinen Jane –tytär, Marja-Leena ja miehensä Marko, Heikki ja hänen sisarensa Sari sekä alle kouluikäiset tyttäret Tiinu ja Jaana, sekä kummipoikani Jari. Sisareni Kaisun tytär Satu ja Heikki sekä pikku tytär Jonna ja vauva Jasmin. Siis kaikkiaan suvun seitsemän alle kouluikäisiä lasta oli siellä yhtä aikaa paikalla, heistä kahta vauvaa en ollut ennen nähnytkään. Näin elämä menee eteenpäin! Harmittelin, kun kamera ei ollut mukana. Pöytä oli täynnä lasten ja lastenlasten tuomia kukkia sekä hieno piparkakkutalo. Äiti on ollut niin pirteänä, että oli leiponut piirakoita kaikille lapsilleen 50 kpl ja vieläpä oli toimittanut niitä tuttavilleenkin.

Kotiin tultua tuli nenään piparkakkujen tuoreen pullan tuoksu. Parhaillaan Eila oli tekemässä täytekakkua, sillä tyttärellään Ritvalla oli 22 –vuotis syntymäpäivä. Synttärikahvilla piipahtivat myös tyttäreni Eeva ja miehensä Antti, jotka lähtivät joulun viettoon Muhokselle. Meillä on myös käymässä Helsingistä Eilan ex-miehen tytär Niina, joka on kuin hänen oma tyttärensä. Joulua on meillä viettämässä myös Ollin pirteä isoäiti Milka, joka ei ole yli 70-vuoteen ole käynyt Oulussa, ei siis koskaan ennen. Joona ja Kati + Mikko olivat pistäytyneet jo päivällä ja ruokailleet Katin äidin Marjatan meille lahjoittamaa Tenosta pyydettyä lohta.

Joulutervehdyksiä on tullut tasaiseen tahtiin ja niitä on ollut mukava lukea. Tuusniemeltä oli tullut pitkä kirjekin, joka on nykyjään tosi harvinaista saada. Sähköposteja on runsaasti ja tekstiviestejä piippailee säännöllisin väliajoin. Kuulumisina niin syntymisiä kuin kuolemisiakin, avioliittoja ja eroamisia, muuttamisia eli kaikkea mitä meillä elämään voi kuulua. On myös kuulumisia sairastumisista ja tervehtymisistä. Terveys onkin niin suuri lahja, että siitä kannattaa olla suuresti kiitollinen.

Aattona syömme jouluaterian klo 15. Pöydän ympärille on luvassa yhdeksän henkilöä. Minulle lankesi marjarahkan tekeminen, joka on minun bravuri.