Joulunajan tunnelmia

Niin se vain joulun aika alkaa olla lopuillaan. Jouluaamuna kävin Maikkulan kirkossa. Heräsin klo 8.30 ja Internetistä katsoin, missä on seuraava tilaisuus ja klo 9 alkoi joen toisella puolella Maikkulassa, joten ajelin sinne. Tie oli aivan jäinen, muuten oli aivan hieno ilma. Tapasin siellä Puolangan eläkkeellä olevan kirkkoherran Kyösti Juntusen Leena vaimonsa ja aikuisen poikansa perheen kanssa, jotka olivat epäilleet, että eivät varmaan ketään tuttuja täällä tapaa. Karjasillan seurakunnan pastori puhui paimenien ilosta enkeleiden ilmoitettua heille suuren ilon. Hän myös puhui joululahjoista ja olemmeko kilttejä. Tarvitsemme Jeesuksen syntien anteeksiantoa riippumatta siitä olemmeko kilttejä vai emme. Mukava oli laulaa jouluvirsiä, tosin suuri osa oli ennestään tuntemattomia ja Enkeli taivaan -virren olisin halunnut laulaa ihan kokonaan.

Tapanin jälkeisenä päivänä sain olla muuttamassa tyttäreni Eevan ja hänen avomiehensä Antin tavarat Kajaanista Äänekoskelle, jossa he nyt asuvat ensimmäisessä yhteisessä kodissa. Näin ympyrä sulkeutuu, kun Eevan äidin syntymäkoti on muutaman kilometrin päässä heidän kodistaan. Asuimme Suolahdessa eli nykyisen Äänekosken alueella kolme ja puoli vuotta -80 luvun alkupuolella, joten minullekin kaupunki on tuttua seutua. Toivotan nuorille siunausta ja onnea uuteen kotiin.

Eilen sain pitkästä aikaa olla metsätöissä. Ilma oli mitä parhain. Työ on hyvää kuntoilua ja se virkistää mieltä muutenkin. Tämän päivän aloitin puolen tunnin hikoilulla juoksumatolla, joka oli myös kiva uusi kokemus. Eila siivosi ja järjesteli autotallin ennen joulua, joka on nyt meidän kotoinen “kuntosali”. Nyt olen lähdössä hautajaiskuvaukseen Oulun Intiön kappelille.